Tästä tulee postaus, jonka liitteenä on kuva, josta ei saa mitään selvää. Mutta, ei riittänyt into eikä kärsivällisyys ryhtyä luomaan sopivia valaistusolosuhteita mustalle paidalle iltapimeällä.
Taustaa: minä olen lopettanut puseroiden tekemisen jo ajat sitten. Joskus neuloin paljonkin pitsineulepuseroita, mutta niissä minua häiritsi se, mitä niiden pitsipuseroiden alta näkyi. Minä en tykännyt siitä, että alla olevasta puserosta riippuen käsivarret hohtivat valkoisina ja kroppa mustana tai vaihtoehtoisesti käsivarret ja yläosa valkoisena, mutta vyötärön kohdalta alaspäin kuulsi musta hame lävitse tai aluspaidan kaulus oli eri mallinen kuin neuleen jne. Ja ei siitä mihinkään pääse, että kaapista löytyy niitäkin puseroita, joissa on jotain outoa - älyttömän pitkät hihat tai pusero-osa on soputeltan pikkusisko tai vaihtoehtoisesti sukua nakinkuorelle. Kun löysin pitsihuivien maailman, niin neulepuseroiden teko jäi täysin unholaan. Huivi on kaunis ja aina "sopiva" ja alla olevan puseron kaula-aukon mallilla tai hihan pituudella ei ole sellaista merkitystä.
Mutta, nälkä kasvaa syödessä ja minua rupesi häiritsemään se, että ne puserot olivat liian t-paitamaisia, vaikka yritinkin löytää vähän tyylikkäämpiä t-paitoja ja mieleen hiipi ajatus, että pitäisikö ruveta neulomaan ohuesta langasta siistejä, hieman asiallisemman näköisiä peruspuseroita.
Tässä vaiheessa kuulinkin
Tuulian ohjeesta nimeltä
The Tailored Sweater. Se on ohje omien mittojen mukaan tehdystä neuleesta, jossa on istutetut hihat ja joka siitä huolimatta neulotaan ylhäältä alaspäin ja jossa ei ole ommeltavia saumoja. Ei muuta kuin ohje ostoon. Onnekkaiden sattumien kautta kävi vielä niin, että minulla oli mahdollisuus osallistua Tuulian pitämään paitapajaan, jossa kyseinen metodi käytiin lävitse pienen mallipaidan avulla ja samalla otettiin ne omat mitat - niitä kun on hieman hankala itse itseltään ottaa.
Nyt olen sit aloitellut tuota paitaa ja hullunrohkeena valitsin langaksi Novitan Kotiväen, jolloin neulomista piisaa langan ohuuden vuoksi. Nyt olen jo niin pitkällä, että yläkroppa on tehty ja vähän matkaa toista hihaa. Tässä tekniikassa parasta on se, että puseroa voi sovittaa koko ajan, jolloin ei tarvitse jännittää kokoamiseen saakka, että tuliko paidasta sopiva eli ei. Ohje on hyvä ja selkeä, mutta ei se mikään idioottivarma ole - on tilanteita, joissa mukana tulevat excel-tiedoston laskukaavat eivät toimikaan täysin "oikein" ja minä olin sit juuri sellainen "extreme case". Toisaalta, ohjeessa oli annettu ajatuksia/vinkkejä, mitä siinä tilanteessa pitäisi tehdä ja Tuulialtakin oli lupa kysyä neuvoa. Ensimmäinen alku vaikutti siltä, että sovittaessani totesin, että nyt puretaan, mutta toisaalta sen perusteella oli helppo arvioida tarvittavat muutokset ja nyt alkuosa todellakin vaikuttaa mittojen mukaan tehdyltä.
Tavoitteena on siis v-aukkoinen, 3/4 hihalla varustettu kohtuu istuva sileäneuleinen pusero. Kuvasta sitä ei todennäköisesti erota. :D
This posting contains a really unclear picture, but I did not have enthusiasm or patience to organize the lightning suitable for black yarn late in the (dark) evening.
Some background information: I have not made sweaters for a long time. I use to make those, mainly lace, but I did not like the result, i.e. what you see under the sweater. Depending on the top you used under the sweater you were able to see either white arms and black body or white arms and body, but something black below the waistline due to black skirt. Usually the neckline of the sweater was different compared to the neckline of the top under it. Furthermore, I have to admit I have some weird sweaters as well; for example with really long sleeves or the body is huge like a tent or tight as skin of the frankfurter. When I realized it is possible to knit shawls I did not knit sweaters anymore. Shawls are beautiful and the neckline or sleeve length of the top does not matter that much.
However, then I started to wonder I do not like these T-shirts; though I tried to purchase stylish T-shirts those were still T-shirts. It came to my mind I could knit elegant and decent basic sweaters using something light weight yarn.
Then I heard about Tuulia and her technique called The Tailored Sweater. It is a method where you knit a sweater according to your own measurements and which have set-in sleeves and which is knitted from top to down and which is seamless. It was time to buy the instructions. Luckily I also got the possibility to join Tuulia’s course. She explained the method and we knitted a small sample sweater. Participants also took the measurements for each – it is a bit difficult to take those alone.
Now I have started the first tailored sweater for myself; I am using Novita’s Kotiväki yarn, which is quite brave selection – it is light fingering, which means I have a lot of knitting to do. I have finished the upper part of the body and part of the other sleeve. I think the best thing in this method is you can try the sweater already in the beginning and you do not have to wait until you have finished all the parts and seamed those together. Instructions are good, but not foolproof. There are cases where the counting rules are not working properly (you get an excel-files which counts everything based on your measurements) and I am one of those “extreme cases”. On the other hand the instructions give some guidance for this as well and Tuulia also helps, if needed. I had to frog the first start, since I noticed it is not fitting properly. However, based on the first version it was easy to see, what are the needed changes and I had to frog only the start, not the whole sweater. The second version seems to fit fine.
So, my target is a fitting, plain sweater with V-neck and ¾ sleeves though you cannot see in the picture yet.
